Raideliikenne ja liikenneinfra panostukset vuoteen 2050

 

  

Julkisuuteen on otettu ”jälleen ” puheenaiheeksi raideliikenne infra hankkeiden jäädyttäminen.

 https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/anne-bernerin-junasuunnitelman-jyrännyt-sanna-marin-käy-nyt-bernerin-taksilain-kimppuun/ar-AADGFPj?ocid=spartanntp

+++

 Tulkinta (toive että näin olisi käynyt) :

Hallitus on mitä ilmeisimmin ottanut nyt Suomen – EU puheenjohtajuusvuonna todesta sen kestävän kehityksen mukaisesti Eu: ssa sovitun faktan että (Ilmasto & EU liikennestrategia) maantie liikenne volyymejä tulisi saada siirrettyä raiteille ja vesiliikenteeseen

Suomessa on vuodesta 2011 alkaen, vastoin EU tavoitteita kaikki hallitukset ja eduskuntapuolueet yhteisin päätöksin lisänneet maantieliikenteen mahdollisuuksia kasvattaa liikennevolyymeja https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en  , elinkeino elämä on sanonut kiitos ja toiminut hallituksen ja lobbarien antamien ohjeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti, ilman sisävesiliikenteen kehittämistä https://ec.europa.eu/transport/modes_en

+++

Valitettavasti nyt vaan on niin   että edellä kerrotun mukaisesti meillä on koko 2010 luku panostettu samoin lakimuutosten , hallinnon muutosten ja näiden antamien mahdollisuuksien mukaisesti myös infra panostuksin tavoitteena ainoastaan  raide ja maantieliikenne volyymien kasvu.

+++

Nyt poiketen aiemmasta hallituksista Rinteen hallitus  on ottanut ensimmäiset varovaiset askeleet raideliikenne boomin lopettamiseksi ja raideliikenteen panostusten tuomiseksi ”normaaliin”  tasoon. Ottamalla aikalisän ja pohtimalla kokonaisuutena  viiden liikennemuodon liikennejärjestelmää, aiemman neljän liikennemuodon sijaan.

Uusi liikenne infraan tehtävien panostusten jako on mitä ilmeisemmin tehtävä pikaisesti.

Mikä se taso tulisi olla suhteessa maantieliikenne/raideliikenne/sisävesiliikenne/meriliikenne/lentoliikenne.

+++

Olen tehnyt joitain vertailuja, jotka ovat myös toki hallituksen käytettävissä  :

Nykypanostukset eri liikennemuotojen tarvitsemaan infraan

nykymallissa pelkästään sisävesiliikenteen osuus on vv 2011-2017 suhteellisista investoinneista noin 500 miljoonaa jäljessä mikäli toteutettaisiin ja oltaisiin lähdetty esim. EU liikennestrategian ja komission mukaisiin panostuksiin myös Suomessa. Eli em rahoilla on periaatteessa rahoitettu raide ja maantieliikenne infran kehittämistä kun sisävesiliikenne jätettiin tehtyjen polittiisten päästösten avulla sivuun. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.5-Sisävesi-infran-kehittämisvaje-vv-2011-2017-–-kopio.pdf

++++

Väylänpitokustannukset

Mitä taas tulee väylänpito kustannuksiin / km . vertailuluku kun vesitiet ovat 1 niin maantiet vievät 3 raha yksikköä ja raiteet 47 yksikköä / .  tein vertailut vuoden 2016 lvm budjetista.

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/2.9-lvm-budjettivertailu-2016.pdf

+++

Korjausvelka

Korjausvelka arvioita ei ole suoritettu kuin maantie ja raideliikenneverkosta.

Poliittisesti määritelmissä on ero LVM :n ja esim. Lappeenrannan yliopiston välillä siinä että yliopisto taso edellyttää infran koko rakenteen tutkimista.  LVM:n poliittinen väännös siitä on se että :

” Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.” ja tarpeet esitetään ilman sisävesiliikenne verkkoa ja sen mahdollisuuksia kestävän kehityksen mukaisen tavaraliikenteen kehittämisissä.

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/2.9-lvm-budjettivertailu-2016.pdf

+++

Ympäristöluvat 

Ympöristö luvissa ei ole otettu huomioon liikenteen päästöjen pienentämistä, eri liikennemoodi optimoinnein  ei raaka aine hankinnoissa eikä valmistuotekuljetuksissa , koska vuoden 2010 hallituksen päätöksella ja eduskunnan hyväksymänä muutettiin aluehallintojen vastuita ja henkilöstöjä niin että vesiliikenne asiantuntijat puuttuvat Järvi Suomen ely organisaatioista . Ne joilla olisi asiantuntemus tuoda vesiliikenne vaihtoehtojen mahdollisuus alue tasolle raide ja maantieliikenne kehittämisen lisäksi, jokapäiväiseen elämään ja hallinnon kiinteäksi osaksi.

 http://www.sisavesi.fi/?page_id=346

 

Liikenteen ulkoiset kustannukset

Ulkoisia kustannuksia olen verrannut kuorma autojen ja laivojen välillä suhde on aika hurja (kerroin 4 kun laivan on 1 niin kuorma auto liikenteen on 4)  siinäkin laivaliikenteen hyväksi. http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/15.2-Kotka-logistics-2.11.2016.pdf alkaen sivulta 6.

+++

mm näistä syistä mielestäni hallituksen tulisi jatkaa kaikkien uusien maantie ja raideliikenne investointien jäädytystä kunnes maassa on tehty kestävän kehityksen mukaisen liikenteen kuljetus optimointi arvioit kaikille viidelle liikennemuodolle nykyisen neljän liikennemuodon sijaan.  www.sisävesi.fi 

bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

Merikapteeni, EMLog, Pyhtäällä asuva eläkeläinen jne....

Kokemusta eläkepäivien viettoon hankitun laivapäällikkö tehtävien lisäksi mm.

Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelusta hankinnasta kuljetuksista ja logistiikan johtamisesta,

Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johdosta

Öljyporausalusten suunnittelusta, niiden rakentamisten telakka aikaisesta valvonnasta sekä yleissatamien satamasuunnittelu toiminnoista.

Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen aloituksen johtaminen Suomessa.

Sisävesiliikenne logistiikan, intermodaali liikenteen ja EU liikennestrategian tutkimisista

Suomalaisen jäissä kulkevan, itselastaavien sisävesi-itämeri mallisuojatun kontti ja bulk laivamallien kehittäjän töistä www.sisävesi.fi

Ja vuonna 2020 perustetun Sisävesiliiton asiamies www.sisavesiliitto.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu