bionavigaattori

Raideliikenne ja hallitusohjelmat 2000 luvulla.

  • Rinteen hallituksen liikennepoliittisen osion lähtökohta (huom puutteellinen korjausvelka johtueu edellisistä hallituksista
    Rinteen hallituksen liikennepoliittisen osion lähtökohta (huom puutteellinen korjausvelka johtueu edellisistä hallituksista
  • Sipilä 2015 :Vapaat kädet  liikenne verkkoa voi omistaa ulkolaiset sijoittajat vapaasti
    Sipilä 2015 :Vapaat kädet liikenne verkkoa voi omistaa ulkolaiset sijoittajat vapaasti
  • Katainen 2011 : ei omaa liikenneosiota hallituohjelmassa
    Katainen 2011 : ei omaa liikenneosiota hallituohjelmassa
  • Vanhanen 2 ,2007  : liikenneverkko supistettu neljään liikennemuotoon
    Vanhanen 2 ,2007 : liikenneverkko supistettu neljään liikennemuotoon
  • Vanhasen hallituksen liikennepoliittinen selonteko :neljä liikennemuotoa
    Vanhasen hallituksen liikennepoliittinen selonteko :neljä liikennemuotoa
  • Vanhanen 1 2003 - viisi liikennemuotoa mukana ja oleellisena osa liikenneverkkoajattelua
    Vanhanen 1 2003 - viisi liikennemuotoa mukana ja oleellisena osa liikenneverkkoajattelua

Raideliikenne ja hallitusohjelmat 2000 luvulla.

+++

Tämän päivän Uusi Suomi otsikoi: ” Tuore ministeri vastustanut Turun tunnin junaa, josta on linjattu hallitusohjelmassa – kannattaa nykyradan kunnostamista ”

Tunnin junat ja Tallinna tunneli menneen talven lumia ? Pisara-rata ei toteudu?  Rantarata Loviisaan ja Kotka/Haminaan toteutetaan ? Tampereen tunnin juna turhuutta 20 minuutin aikasäästöineen.. ???

+++

Miten tähän on tultu ?  

Kun vasta pari kuukautta sitten  buumi oli kovimmillaan kaikki mahdollinen raideliikene oli saanut hyväksynnän Sipilän Hallitukselta ja Berner meni rahoittajan leipiin varmistamaan rahoituksen saannin ja Sipilä Berner yhteistyö- suunnitelman mukaisen  toiminnan jatkuvuuden.

+++

Katselin edellä mainittua omien  silmälasieni  läpi tämän vuosituhannen hallitusohjelmista.

Niissä voidaan havaita trendi, minkä avulla raideliikenteen suosio varmistettiin tietoisesti pudottamalla yksi liikennemuoto tutkimuksista ja budjeteista pois - minkä huippuna oli Sipilän hallituksen jopa 50 miljardin raidelinjaukset.

Ollaanko nyt  tulossa takaisin ajassa ja suunnitteluissa takaisin ?

Kyllä ,näyttää nyt siltä että nykyinen hallitusohjelma on rakenteeltaan jälleen  viisi liikennemuotoa käsittävistä ohjelmista ensimmäinen sitten vuoden 2003 .

Ja neljän liikennemuodon pitäminen hallitusohjelmissa varmisti niin tutkimusten ,”parlamentaaristen ja lobbareiden yhteisen mielikuvan tulevasta kehittämisestä ,toiseen mielikuvaan perustuvassa liikennejärjestelmässä- kuviteltiin että Suomi on Saari- jossa laivaliikenne rajoitetaan kehitettävän ainoastaan rannikoille josta maantie ja raideliikenne sisämaahan,vaikka Suomi ei maantieteellisesti eikä tämän päivän vesiliikenteen logistiikan eikä sisävesi-itämeri laivojen tekniikan kehittymisen takia sitä ole.

++++

Eli historia ketju kulkeen jotenkin tähän tapaan, kun tämän vuosituhannen hallituksista Liikenne    23.06.2003 Vanhasen 1 - hallituksen ohjelmassa liikenne muodot kaikki viisi erillisenä kokonaisuutena arvioitiin ja ilmoitettiin kehitettävän -erillisinä toimintoina .  Silloin vuonna 2003  edellytettiin liikenteen kehittämisissä vielä mm seuraavaa :

” Jatketaan meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelman toteuttamista väylien mataloitumisen, raaka-ainekuljetusten ja matkailun kehittämisen tarpeet huomioon ottaen ”

Tuloksella, että  neöjän vuoden jälkeen tehtiin  seuraava hallitusohjelma jossa  alkoi selkeät muutokset viidestä liikennemuodosta , neljään liikennemuotoon.

++++

Vanhasen II hallituksen ohjelmasta 19.4.2007

Hallitus ohjelma piti sisällään vaalikauden 2007–2011 väyläinvestointiohjelman sekä liikennejärjestelmän kokonaisuuden hallintaan perustuvan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis­ ja investointiohjelman. jota mm oikeuskansleri arvosteli perustuslain vastaiseksi toiminnaksi.

Hallitusohjelman mukaisesti  meri ja sisävesiliikenteitä ei enää käsitelty erillisinä liikennemuotoinaan  vaan ne olivat yhdistetyt merenkulun nimen alle.

Kun edellämainittu liikennemuotojen yhdistäminen oli hallitusohjelmaan kirjattu ja tehty ns. Suomi on Saari strategia perusteisesti -niin sen  jälkeen LVM oli vapaa tuottamaan tietoa pelkästään neljälle liikennemuodolle tarkoitettuun liikennejärjestelmään ja informoimaan vastaavasti niin mediaa kuin parlamentaarisia työryhmiä saman periaatteen mukaisesti ja valtakunnassa   aloitettiin merenkulun kehittämistavoitteena käsittelemään pelkästään  meriliikenteen ja satamien  kilpailukykyä ja jätettiin kokonaisuudessaan sisävesiasiat käsittelemättä.  

Samaan aikaan vuonna 2007 ennen alla mainitun pitkän aikavälin investointiohjelman (liikennepoliittinen selonteko)  valmistumista tehtiin mm KTM:n toimesta raportti no 16/2007 , metsäsektorin ja paperikemian uudistumisstrategian esitutkimus jossa todettiin, että ” Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”  Tämä ei voinut olla näkymättä seuraavien vuosien ja vuosikymmenien liikennejärjestelmässä.

Ja edellä mainitun - pitkän aikavälin- liikennepoliittinen selonteko  valmistui  27.3.2008 .  Siinä todettiin otsikkotasolla  em metsäteollisuuden puuhuollon turvaaminen ja maanteitten raskaan liikenteen ja sen tarvitseman infran kehittäminen vv 2007-2020  maanteitten kehittämisillä  ja mm uusien  raideliikenne terminaalien tekemisillä.  Tulos:

 Sisävesiliikenne oli hävitetty kokonaisuudessaan Selonteosta. Nyt sitten ensimmäisen kerran.

Esimerkkinä voi ottaa vaikka  raportin sivu 39  :

” Vesitieverkolla useiden satamien tuloväyliä on tarpeen syventää. Tämä mahdollistaa isompien alusten käytön ja parantaa kuljetustaloutta. Eräät väylät ovat myös mataloituneet alkuperäisestä väyläsyvyydestä.   ”

Vaikka maassa on noin 9000 km sisävesiväyliä ja mahdollisuus ympärivuotisiin tavaraliikenteeseen kaikilla kolmella suurella vesialueella.

Toinen ”ihmeellisyys oli,  että jopa saariston yhteysalukset mainitaan, muttei huomioida lainkaan  sisävesille kehitettävän rahtilaivaliikenteen mahdollisuutta vähentää raskaan maantieliikenteen tarvetta.

Tallä em. perusteella Vanhasen II  hallitus lopetti merenkulkuhallituksen ja perusti ELY järjestelmän, josta niin ikään puuttuu Järvi Suomen alueilta sisävesiliikenne asiantuntijat ja sen mukana häivytettiin liikenteen päästöjen vertailut eri liikennemoodeille Ympäristöpäätös prosesseissa . 

Samalla  aloitettiin virallisesti pelkästään neljän liikennemuodon liikenneverkkojen kehittäminen Aluehallinnon yhdistetyissä ELY toimistoissa kuntien ja liike elämän yhteistyönä vastaavasti.

+++++

Kataisen hallitusohjelma 22.06.2011 jätti sitten kokonaisuudessaan hallitusohjelmassaan  otsikkotasolta pois liikennepolitiikan ja ilmoitti ainoastaan liikenteen verotuksen muutokset ja väylähankkeitten ja merenkulun tukien pienentämiset yhteensä 40 miljoonaa euroa.  Panostuksia lisättiin kuitenkin toisten momenttien kautta haluttuun liikenneinfraan kuten esim. työllisyyttä edistävien toimien otsikon alle piilotetuilla 35 miljoonaa euroa /vuosi.

Kataisen hallitus teki liikennepoliittisen selonteon päivitykset vuoden 2012 julkaisuun  niin että liikenneverkot ja liikenne otsikon alla (sivu 12) käsiteltiin edelleen ja  ainoastaan Meri, maantie raide ja lento liikenteet vaikka EU:ssa oli jo vuotta aiemmin sovittu liikenteen viiden liikennemoodin huomioimisesta liikenneverkkoja kehitettäessä.

Edelleen Kataisen hallituksen aikaisen liikenneministeriön toimesta perustettiin mm Turun yliopiston yhteyteen merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskus , mikä tutkii meri ja lähimeri kuljetuksia sekä intermoodaali kuljetuksia.  Suomesta puuttuu merenkulun tutkimustoiminnasta edelleen Sisävesi liikenne tutkimuksiin erikoitunut yliopistotason tutkimusyksikkö.  

Sipilän hallitus jatkoi vuonna 2015 edelleen Kataisen hallituksen viitoittamalla hallitusohjelmalla antamalla ainoastaan viitteet ministerille ja ministeriön toiminnalle kehittää maamme liikenneinfraa .  Pohjatutkimuksena juuri ennen hallituksen nimeämistä lobbarit ja valtio yhdessä tuottivat Pellervon tutkimuskeskuksella Ruotsi Suomi liikenneverkko vertailut -neljälle liikennemuodolle- vaikka Ruotsissa oli jo aloitettu raskaan maantieliikenne volyymien valmistavat toimet -maksimaalisten siirtojen suorittamisten tukemisiin uusituilla sisävesiväylästöillä.

 

Sipilän hallitusohjelman sivulta 12, 24  ja 68 löytyvät tärkeimmät viittaukset :

 

  1. sivu 12 :” Kärkihankkeita ovat esimerkiksi  ……  ulkomaisten investointien edistäminen. Osana tätä pakettia hallitus käynnistää myös ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 miljoonaa.”

     

  2. sivu 24 ”Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin.”

     

     

  3. sivu 68 ”Väylähankkeisiin siis on varattu momentille 31.10.77 uusiin sitoutumattomiin hankkeisiin kaikkiaan tuo 729,5 M€ vuosille 2017–2019.”

     

   .

Yhteenvetona Sipilän hallituksen toimista  voi todeta, että ministeri Berner ja kansliapäällikkö Pursiainen onnistuivat,   hallitusohjelman mukaisesti mainitun neljän liikennemuodon kehittämisissään hallituskauden aikana. 

Ministeri ja ministeriö ovat neuvotelleen ulkomaisten investoijien kanssa niin hyvin, että valtioneuvosto päätti viimeisenä poliittisen hallinnon aikaisena suurena  toimenaan myöntää  yli 100 miljoonan pohja rahoituksen raide hankkeille,  joiden tarkoitus oli tuoda hallitusohjelman mukaisesti ulkomaiset sijoittajat Suomen liikenneinfran omistajiksi.   

Virkamieshallitus ei kuitenkaan saanut rahoja käyttöönsä vaan rahojen käyttöönoton tyrmäsi kuitenkin oikeuskansleri ,poliittisena päätöksenä ,seuraavan hallituksen päätettäväksi

Tähän loi pohjan yksipuolisesti jo vuosikymmenen ajan tuotettu tutkimus ja investointi politiikka, jota median avulla oli voitu syöttää kaikkialle ilman kritiikkiä.  http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276692-liikenne-alan-pelikirja-eduskunta-leimasimeksi

 

Nyt Rinteen hallitus on ottanut jälleen mukaan vuoden 2003 mukaisesti liikenneverkko kehittämiset hallitusohjelmaansa omana erillisenä ohjeena virkamiesten toteutettavaksi.   Ja niissä on mainittu viisi liikennemuotoa .  Viidennelle liikennemuodolle -sisävesiliikenteelle – tulee näinollen kymmen vuotta muiden jälkeen tuottaa oma visio tavoiteohjelma ja EU liikennestrategiassa mainittu maantieliikenne volyymien siirto vesille osio.

Sisävesiliikennettä ei voida mielestäni kuitenkaan määritellä ennenkuin maassa on Vesiliikenne strategia (http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/vesiliikennestrategia-2014.pdf  joka sitten jakautuu kahteen eri osioon meriliikenteeseen ja sisävesiliikenteeseen.  Joista meriliikenteelle on tehty jo useita strategisia tavoite ohjelmia.

Mielenkiintoista on nähdä miten virkamieskunta tulee hallitsemaan  täydellisen suunnittelutavoitteen suunnan muutoksen nyt vuodesta 2007 muutosten ja saman Suomi on Saari liikennestrategisen  suunnan kehittämisen sijaan  .  Jossa muutos vaikuttaa kaikkeen edellä mainittuun, aiemmin poisjätettyyn EU liikennestrategian toteuttamisiin niin raskaan maantieliikenteen kuin raideliikenne tarpeen suhteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tavaraliikenne ja minä kaipaamme kestäviä teitä, emme tunnin junaa. Businekseni voin hoitaa sähköisesti. Tähänhän, etätyöskentelyyn suositeltiin jo kauan sitten kainuulaisia metsureitakin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veikko, ihan vaan tiedoksesi:

Lausuntopyyntö Viron merialuesuunnitelmaluonnoksesta ja siinä esitetystä ympäristövaikutusten kuvauksesta (3.7.2019 mennessä)

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/6594/2018

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset